Internetissä on nykyään tarjolla paljon palveluita, mutta niitä tarjoavien verkkosivujen laatu on edelleen valitettavan huonoa. Pahimillaan huonosti toteutettu www-sivu estää potentiaalista asiakasta ostamasta www-sivuston myymää tuotetta, jolloin verkkopalvelu menettää suoraan huomattavan määrän tuloja. Lievemmässä muodossa voi olla, ettei sivua löydy lainkaan Googlesta mielekkäillä hakusanoilla.
Sivuston laadun parantamiseksi voi myös palkata ammattilaisen: katso Sangen .
Yleisin syy käyttää Internetiä on tiedon hankkiminen. Mieti, mitä tietoa vierailijat hakevat sivultasi ja esitä se selvästi. Useimmiten kävijät hakevat ohjeita, yhteystietoja, aikataulutietoja tai hintatietoja. Käytä grafiikkaa vain tukemaan sivusi tekstisisältöä.
Ylimääräisten ääni-, video-, grafiikka yms. tehosteiden käyttö heikentää useimmiten sivuston kykyä palvella tarkoitustaan tehokkaasti. Jos sivulla on liikaa grafiikkaa, muuttuu sen käyttö hitaaksi vanhemmilla koneilla ja hitailla verkkoyhteyksillä. (Poikkeuksen muodostavat toki sivut, joiden tarkoitus liittyy puhtaasti taide-elämyksen tarjoamiseen.)
Saavutettavuudella pyritään siihen, että mahdollisimman moni vierailija näkisi (saavuttaisi) sivun sisällön. Esimerkiksi vanhuksilla, sokeilla tai vanhaa tietokonetta käyttävillä voi olla vaikeuksia saavuttaa sellaisen sivuston sisältöä, jossa on paljon pientä tekstiä kuvien sisällä. Ratkaisu on yleensä tekstiversion tarjoaminen kävijälle. Erinomainen tietolähde aiheesta on saavutettava.fi-sivusto.
Käytettävyydellä puolestaan pyritään siihen, että kävijä ymmärtäisi mahdollisimman helposti miten sivustoa käytetään ja että sivuston käyttö olisi mahdollisimman sujuvaa (helppoa ja nopeaa). Käytettävyys on huonoa, jos kävijä ei osaa käyttää palvelua ilman ohjekirjan lukemista tai jos jopa yksinkertaisten toimintojen suorittaminen vaatii useita kymmeniä hiiren näpsäytyksiä. Hyvä lähde käytettävyyden opiskeluun on käytettävyysguru Jacob Nielsenin kolumni.
Verkkosivut tulisi aina suunnitella siten, että ne toimivat kaikilla selaimilla. Joskus uusissa selaimissa on käteviä ominaisuuksia, joita hyödyntämällä sivuston käyttömukavuus kasvaisi. Uusien tekniikoiden hyödyntäminen voi siis tuoda etuja, mutta niiden on oltava takaperin yhteensopivia jotta ne eivät toisi uusia haittoja. Takaperin yhteensopivuus tarkoittaa sitä, että vaikka vanha selain ei tue uutta tekniikkaa, niin se pystyy kuitenkin jollain tavalla näyttämään myös sen sisällön, joka uudemmassa selaimessa näkyisi paremmalla tavalla.
Esimerkiksi CSS2-ulkonäkömäärittelyt ovat taaksepäin yhteensopivia, eli vanhat selaimet näyttävät edelleen sivuston tekstin, mutta yksinkertaisesti ilman CSS2-tyylimäärittelyjä. Jos käytetty tekniikka ei ole takaperin yhteensopiva, tulisi sivusta ainakin tarjota vaihtoehtoinen yksinkertaisempi versio. Kävijältä ei voi vaatia että tämä asentaisi selaimensa liitännäisohjelmia sivun näkemiseksi. Esimerkiksi Flash-animaatiot tai pdf-tiedostot vaativat aina kävijän selaimelta liitännäisohjelmia, sillä ilman niitä ei tiedosta näe yhtään mitään.
Laadun automaattinen testaus on hankalaa, joten tuotettuihin raportteihin ei kannata luottaa liika. Ne ovat kuitenkin hyvä väline arvioida laatua nopeasti. Automaattiset testausohjelmat ovat mainioita erityisesti verkkosivun ostajan näkökulmasta, sillä niitä voi käyttää eri webdesign-yritysten laatutason arviointiin.
Kaiken laadun perusta on se, että verkkosivujen kuvauskieli on virheetöntä ja standardin mukaista. Hyvä sivu läpäisee seuraavan testusohjelman virheettömästi:
Sivujen vikoja voi löytää testailemalla sivua mahdollisimman monella tapaa, mutta paras tapa tehdä hyvät sivut on huomioida laatu jo suunnitteluvaiheessa.
Verkkosivuilla esiintyvät yleisimmät virheet ovat mm.:
<alt>-määritteen sisältö on kuvaava. Jos kuva on erityisen informatiivinen, kannattaa harkita <desc>-määritteen hyödyntämistä.Jos olet noudattanut yllä lueteltuja neuvoja laadukkaan ja standardinmukaisen verkkosivuston tekemiseksi, sivusi on käytännössä hakukoneoptimoitu, eli löytyy mm. Googlesta haettaessa. Tarkista vielä että sisältö on jäsennelty oikein käyttämällä kuvaavia korostuselementtejä. Myös Googlen suositukset kannattaa tarkistaa. Suomenkielisillä sivuilla kannattaa tarkistaa että oletetut hakusanat esiintyvät tekstissä perusmuodossa. Sekä hakuoptimoinnin että sivun yleisen käytön kannalta kannattaa sivun <title>-määritteen sisältö miettiä erityisen tarkkaan.
Tämän sivun ohje on vain lyhyt johdatus verkkosivujen laatuun. Syvällinen laadun ymmärtäminen vaatii paljon tietoa ja kokemusta. Suosittelemme kuitenkin kaikkia tutustumaan ainakin perusasioihin ohjeissa olevien linkkien kautta. Myös alla on muutama suositeltava tietolähde:
Päätelaitteesi ei tue tyylimäärittelyjä (CSS2), joten näet nyt tekstiversion sivustamme.