Näitä on vanhoilla sivuillani (http://www.cs.helsinki.fi/u/pkalliok/life/hippa/pelit.html) jonkin verran. Muistin juuri yhden lisää, tätä käytetään hyppynarulla hypittäessä:
Nallekarhu, nallekarhu, mene sisälle nosta tassusi, pyöri ympäri niiaa, kumarra potkaise, kiljaise nallekarhu, nallekarhu, mene pois
Tämän varmaan kaikki tietävät (E. Suonion runo), mutta pannaan esille kumminkin:
Hopoti hopoti hopoti hoi, varsa hypäten hirnuu kopoti kopoti kopoti koi, voita Valpuri kirnuu voin minä voitelen leivälle(n), leivän vien minä varsalle(n) sitten ei varsani pelkää - oi, jospa pääsis sen selkään (tai: Heijaa, nyt pääsen sen selkään) (tai: Hei, jopa pääsin sen selkään!) Hopoti hopoti hopoti hoi, juokse(/joutuhun) varsani, juokse kopoti kopoti kopoti koi, vie minut mummoni luokse ylen vuorten me laukataan(/harpataan), läpi(/poikki) merien kahlataan mummo kakkuja paistaa - tekisi mieleni maistaa
Samoin:
Körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin, ruskealla ruunalla, valkealla varsalla, kirjavalla kissalla, kolipäällä koiralla, lauhkipäällä lampaalla, päkäpäällä pässillä, hupsis, kupsis, huiiiii
Tämäkin on minun nuoruudestani:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin varsa, se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema(ks)
Tai lisäsäkeellä:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin varsa, mitä varten sotamies on parempi kuin herra, se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolema(ks)
Tai vaihtoehtoisella lopetuksella:
Hura hura häitä, kello löi jo kakstoista, keisari seisoo palatsissaan. Niin musta kuin multa, niin valkea lunta, ken tulee viimeiseksi, ompi kiikissä
Äitini nuoruudesta:
Muista aina (/ silloin) minua kun kirppu puree sinua Jos se puree kovasti niin sinusta tulee rovasti
Minun nuoruudestani:
auto ajoi kilparataa mittari näytti viittäsataa yksi pyörä putosi pois puh pah pelistä pois
(nykyään autot taitavat mennä enää kahtasataa :))
Äitini nuoruudesta:
Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli
Ja vielä lisää:
Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän: Nyt minä lähden tästä talosta pois!
Nouttoo veetään, kaloja suahaan. Kissalle kiiskit, koiralle kuoreet muorille muikut. Hyvät kalat syyvään huonot kalat myyvään. Kups, kalat konttiin!
Tai vähän eri tavalla:
Nuottaa veetään, kaloja suahaan. Kissalle kiiskit, koiralle kuoreet muorille muikut. Isot kalat syyvään pienet kalat myyvään. Kups, kalat konttiin!
Sitten nämä pitkät sykliset:
Oli ennen onnimanni onnimannista matikka matikasta maitopyörä maitopyörästä pytikkä pytikästä pöytäristi pöytärististä ripukka ripukasta rintasolki rintasoljesta sopukka sopukasta Suomen kirkko Suomen kirkosta kipinä kipinästä kirjanmerkki kirjanmerkistä meteli metelistä meiän herra meiän herrasta hevukka hevukasta heinäkelkka heinäkelkasta kekäle kekäleestä kenkäraja kenkärajasta ravukka ravukasta raianhaara raianhaarasta harakka harakasta hangonvarsi hangonvarresta vatikka vatikasta vallesmanni vallesmannista matikka ...
Mitä tehtäis? Sika pestäis. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Pohjantähti. Mikä pohja? Kengänpohja. Mikä kenkä? Nahkakenkä. Mikä nahka? Siannahka. Mikä sika? ...
Tässä on toinen lopetus:
... Mikä pohja? Kengänpohja. Mikä kenkä? Puolikenkä. Mikä puoli? Takapuoli. Mikä taka? Järven taka. Mikä järvi? Piijärvi. Mikä pii? Piä suus kii.
(Tässä vielä yksi versio..)
Mitä tehtäs? Sika pestäs. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan Isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Iitähti. Mikä ii? Pie suus kii.
(Ja vielä yksi versio..)
Mitä tehtäs? Sika pestäs. Mikä sika? Maasika. Mikä maa? Isänmaa. Mikä isä? Taivaan Isä. Mikä taivas? Tähtitaivas. Mikä tähti? Pohjantähti. Mikä pohja? Uunin pohja. Mikä uuni? Leipäuuni. Mikä leipä? Reikäleipä. Mikä reikä? Ja tästä eteenpäin en muista.
Nimiloru, jota voi soveltaa haluamiinsa nimiin:
Antti aus, apataus, aavellikko, assiskukko, assia aus.
Pasi paus, papataus, paavellikko, passiskukko, passia paus.
Iina ius, ipatius, iivellikko issiskukko, issia ius.
Kerttu keus, kepateus,keevellikko kessiskukko, kessia keus.
Oili ous, opatous, oovellikko, ossiskukko, ossia ous.
Siiri sius, sipatius, siivellikko, sissiskukko, sissia sius.
Mari maus, mapataus, maavellikko, massiskukko, massia maus.
Leena leus, lepateus, leevellikko, lessiskukko, lessia leus.
Kajaanin Keskuskoulu 1966:
Rumpu rumpu rullaa,
reko reko rellaa,
seisahduppas sekarloo.
Nivastoin käy,
nivastoin käy.
Annars tippars kallista röörää,
esikunta, aliskunta, röskytä rös.
ilvis: Tässä sallalainen saunaloru lapsille Lapista:
Satu meni saunaan, pisti laukun naulaan
kysyi talon ämmiltä: onkos saunassa lämmintä?
Ei ole puita!
No, onhan tuolla kalliolla vanhan ämmin luita!
kräpä: Ihanaa, kun löytyy lorujen eri versioita. Juuri näitä ajallisia ja paikallisia eroja on hauska seurata. Tietysti olisi oikein ja kohtuullista, että sellaiset lorut ja runot, jotka ihan oikeasti ovat jonkun kirjoittamia (ei siis kansanrunoja ja hokemia, jotka ovat eläneet ja muokkautuneet vuosien varrella), saisivat sen muodon ja kirjoittaja kunnian, joka hänelle kuuluu.
Hopoti, hopoti, hopotihoi! runo on E. Suonion kirjoittama ja löytyy niillä ihan oikeilla sanoilla vaikkapa lasten runokirjasta "Pikku pegasos".
atehwa: Lisäsin attribuution, yhdistin muutenkin taas nuo versiot.
-85: Hei! Olen oppinut tällaisen version Mitä tehtäis? -lorusta aapisestani vuonna 1992:
Mitä tehtäis? Sika pestäis.
Mikä sika? Maasika.
Mikä maa? Isänmaa.
Mikä isä? Taivaan isä.
Mikä taivas? Enkelitaivas.
Mikä enkeli? Musta enkeli.
Mikä musta? Pikimusta.
Mikä piki? Suutarin piki.
Mikä suutari? Kenkäsuutari.
Mikä kenkä? Puolikenkä.
Mikä puoli? Takapuoli.