Pyh, saan yleensä tietää netti-ilmiöistä aika myöhäisessä vaiheessa (ellen löydä niitä itse, kuten esim. "Tero saatana"-väärinsanoituksen kanssa). Tämänkertainen ihmeellinen löytö oli retusoitu Karvinen (http://garfieldminusgarfield.net/) ja mm. sen analyysi osoitteessa http://www.jewcy.com/post/garfield_minus_garfield_plus_god .
Ajattelin, että olisi vitsikästä blogata työpaikan blogipalvelun (http://www.csc.fi/blogit/ - ei vielä julkaistu) liikkeellelaskutilaisuudesta. En nyt tiedä, onko vitsi kovin hauska. Täällä sanottiin äsken: "blogihan on tällainen sosiaalinen media".
Puhuimme jälkeenpäin siitä, miten spämmiin pitäisi suhtautua, ja spekuloimme työtoverin kanssa lisää wikispämmäysmetodeista.
Aiemmin tuli puheeksi, että futuureita voisi tehdä, paitsi myyntisopimuksista, myös muista toimista. Siitä muistui mieleeni vanhempi ideani: hajautettu mesenaatti.
Olipas hiihtoloma. Kulutusjuhlaa.
On kivaa pitkästä aikaa ehtiä vähän kiinnittää huomiota softakehityksen mielipiteenvaihtoon. Tämä löi sydämestäni jonkinlaisen soinnun (vaikka se ei otakaan huomioon kaupallisen ja avoimen kehityksen eroja): http://www.joelonsoftware.com/articles/fog0000000043.html
Softakehitys on siinä mielessä loistava työtapojen tarkastelualue, että siinä kaikki on kommunikaatiota: joko ihmisten tai ihmisen ja koneen välistä. Softakehityksen opetuksilla on valtava sovellettavuus, koska jokaisessa työssä on mukana tämä aspekti eikä softakehityksessä ole mitään muuta. Ja pienenä manifestina: jossain vaiheessa maailmassa ei enää tule olemaan corporate-koodaajia.
Jotenkin hauska suhtautuminen Facebookilta:
You are now in a relationship with <XXX>.
You have no more relationship requests
Kun ammattiliike pakotti yritykset jakamaan voitostaan suuremman osan työläisille, työläisetkin alkoivat pikku hiljaa sisäistää yritysten laajentumistavoitteet: mistä muusta sitä uutta rahaa jaettaisiin? Tuloksena oli siis eräänlainen neuvottelemalla hoidettu kollektivisointi. Työntekijäomisteisia työpaikkoja voi lähestyä monella tapaa: jos firman tuotosta yhä suurempi osa menee työntekijöille, työntekijät alkavat helposti kohdella firmaa "omana" ja pitämään siitä huolta vastaavasti (vaikkakin näin tehdessään he toimivat pimeässä: katso taistelu-sivulta kohta "tulonjaon oikeudenmukaisuus").
Silti, firmojen käytännöt voivat muuttua, ja loppujen lopuksi on tärkeää, kenellä on firmassa päätösvalta. Saattaisi olla järkevää tukea firmojen päätymistä työntekijäomisteisiksi sillä, että työntekijöillä olisi aina oikeus ostaa jokin tietty määrä työnantajansa osakkeita / osuuksia vuosittain.
Pikalinkit: