Internetin vanhin sovellus on sähköposti (protokolla SMTP), jolla voidaan välittää viestejä maailman ympäri reaaliajassa. Valitettavasti sähköpostin käyttöön liittyy lieveilmiöitä, jotka johtuvat sen teknisistä puutteista. Ensinnäkin sähköpostissa ei ole mekanismia, joka luotettavasti kertoisi kuka viestin on lähettänyt. Sähköpostiin voi lähettäjän osoitteeksi laittaa mitä tahansa, aivan kuten normaaliin postikorttiinkin. Roskapostit ja virukset tulevat lähes aina väärennetyistä osotteista, ja niiden lähettäjää on lähes mahdotonta jäljittää. Toiseksi sähköposti on täysin salaamaton, eli tietoverkkoja salakuunteleva näkee helposti kaikkien viestien sisällöt.
Roskapostia vastaan voi suojautua käyttämällä tekoälyyn perustuvia suodatusohjelmia sekä varjelemalla oman osoitteensa joutumista roskapostittajien tietokantoihin. Sähköpostin voi salata ja varmentaa mikäli sekä lähettäjä että vastaanottaja käyttävät samaa standardia noudattavaa salausohjelmaa. Sangelta löytyy ratkaisuja molempiin ongelmiin.
Sähköpostiosoite on muotoa käyttäjä@verkkotunnus, esimerkiksi nimi@sange.fi. Periaatteessa myös www-sivun osoite voi sisältää @-merkin ennen verkkotunnusta, jolloin ideana on, että www-sivu haetaan tietyn käyttäjän oikeuksilla. Yleensä tämä koskee vain www-sivuja, jotka vaativat tunnistautumista (käyttäjätunnusta ja salasanaa).
Jos katsot selaimesi osoiteriviä, huomaat että siinä lukee http://www.sange.fi/general-help.
Yhteyskäytäntö (protokolla)
Osoitteen ensimmäinen osa, eli http:// kertoo, mikä tekninen yhteyskäytäntö (protokolla) on käytössä. Yleisin on hypertext transfer protocol eli http, jolla haetaan normaaleja www-sivuja tai tiedostoja. Tämän salattu versio on https, eli protokollanimen lopussa oleva s viittaa sanaan secure. Ainoastaan salatun yhteyden yli on turvallista lähettää luottamuksellista tietoa kuten salasanoja tai henkilötietoja. Toinen yleinen selainohjelmalla käytettävä protokolla on file transfer protocol eli ftp tai salattuna sftp.
Verkkotunnus (domain)
Protokollan jälkeen tuleva osa www.sange.fi kertoo palvelimen nimen. Kaikilla Internetiin kytketyillä tietokoneilla on IP-osoite (esim. 192.0.34.166) joka vastaa puhelimien puhelinnumeroita, mutta koska IP-osoitteita on vaikea muistaa ulkoa, on kehitetty DNS-järjestelmä (Domain Name System, nimipalvelu), jonka avulla voi yhdistää nimiä IP-osoitteisiin. Sangen palvelimilla on jo omat IP-osoitteet, mutta niihin yhdistettäviä nimiä, eli verkkotunnuksia, voi asiakas hankkia www-sivujaan varten, jolloin esimerkiksi www.asiakas.fi ohjautuu Sangen palvelintietokoneelle. fi-päätteisen verkkotunnuksen saa Viestintävirastolta. com/net/org/biz/info jne. -päätteisiä verkkotunnuksia saa kansainvälisiltä verkkotunnuksia myyviltä yrityksiltä. Verkkotunnusten hankkiminen on helpointa hoitaa Sangen kautta, jolloin Sangesta tulee verkkotunnuksen tekninen edustaja ja asiakkaasta verkkotunnuksen omistaja.
Mitä tapahtuu kun syötät selaimen osoiteriville osoitteen www.sange.fi?
Selaimeen syötetään osoite www.asiakas.com Selain tarkistaa com-juuripalvelimelta kuka hoitaa tunnusta asiakas.com Selain tarkistaa asiakas.com-verkkotunnuksen nimipalvelimelta kuka hoitaa tunnusta www.asiakas.com Selain saa tiedon että koneenimi www.asiakas.com vastaa IP-numeroa 217.116.163.130. Selain pyytää palvelintietokonelta 217.116.163.130 http-prokollalla varsinaisen www-sivun www.asiakas.com. Yleensä www-sivuja jakavan palvelimen nimeksi on valittu www.yritys.fi, mutta www-osa ei ole mitenkään välttämätön. Osoite voi olla esimerkiksi linux.sange.fi tai vain sange.fi. Sangella on oma DNS-palvelin, joten voimme luoda mitä tahansa aliosoitteita hallinnassamme oleville verkkotunnuksille, kuten vaikkapa osoitteen abc.def.asiakas.com.
Virusten, matojen yms. haittaohjelmien yleisin tarttumisreitti Windows-käyttöjärjestelmässä on Internet Explorer tai Outlook Express -ohjelmien kautta. Edellämainitut ohjelmat ovat suosittuja hyökkäyskohteita sillä ne ovat erittäin yleisiä ja teknisesti huonosti tehtyjä, eli niistä on helppo löytää tietoturvareikiä. Suosittelemme Windows-käyttäjille välitöntä siirtymistä esimerkiksi Mozilla-tuoteperheen käyttöön, sillä se on ilmainen, ominaisuuksiltaan monipuolinen, helppokäyttöinen, suurimmaksi osaksi myös suomenkielinen ja ennen kaikkea huomattavasti turvallisempi.
Lataa selainohjelma Mozilla Firefox ja sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird osoitteesta http://www.mozilla-europe.org/fi/.
Linux- ja MacOS- käyttöjärjestelmille ei ole olemassa ainuttakaan aktiivisesti leviävää virusta. Ubuntu on helppokäyttöisin ja suomenkielinen Linux, johon kannattaa tutustua.